Fintech (finance technology) on nyt kaikkien huulilla. Sillä tarkoitetaan teknologiaa, usein esimerkiksi älypuhelinsovellusta tai web-sovellusta, jota käytetään pankki- tai rahoitusalalla, vakuutusalalla, maksamiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden ja talouden hoitoon. Rahoitusalan sovellukset nähdään tulevaisuuden innovaatioina. Alalle on syntynyt lukuisia start up -yrityksiä, ja niiden kehittämistä tuotteista povataan Suomen seuraavaa Nokiaa.

Rahoitusalan sovellusten ja digitaalisten palveluiden kehittäminen ei sentään ole aivan helppoa. Tässä artikkelissa kerromme, mitä vaiheita sovelluskehitykseen kuuluu ja mitä seikkoja on hyvä ottaa huomioon.

Sovelluskehityksen vaiheet

Sovelluskehityksen tavoitteena on yleensä luoda jokin työkalu, joka vastaa tiettyyn tarpeeseen. Sovellus voidaan kehittää tukemaan yrityksen liiketoimintaa. Esimerkiksi monet sijoitusalan yritykset tarjoavat asiakkailleen erilaisia sovelluksia, joilla sijoitusten seuraaminen ja uusien sijoitusten tekeminen on helpompaa. Näin asiakas saadaan sijoittamaan enemmän. Toisaalta sovellus, kuten mobiilipankki, voidaan kehittää helpottamaan kuluttajan arkea.

Aivan ensimmäiseksi on tehtävä vaatimusmäärittely. Minkälaisia vaatimuksia sovellukselle on? Mitä funktiota varten sovellus tehdään ja mihin tarpeeseen se vastaa? Moniin tarpeisiin on jo olemassa toimivia sovelluksia, joten ennen sovelluskehityksen aloittamista on selvitettävä perusteellisesti mitä uutta ja tarpeellista kehittämäsi sovellus voisi alalle tarjota.

Toinen vaihe on toiminnallinen määrittely. Tässä nimenomaisesti määritellään kaikki ne asiat, mitä sovellus tekee. Minkälainen on sovelluksen mekaniikka ja toimintaperiaate?

Kolmas vaihe on arkkitehtuurisuunnittelu. Tässä vaiheessa määritetään sovelluksen ”rauta” ja rakenne, sen formaatti. Formaatti voi olla esimerkiksi responsiivinen verkkosivusto, mobiilisivusto tai natiivi mobiilisovellus älypuhelimelle ja tabletille.

Tämän jälkeen tehdään varsinainen käyttöliittymäsuunnittelu. Miltä sovellus näyttää? Mitä värejä sovelluksessa on? Miten käyttäjä liikkuu sovelluksessa eteenpäin? Onko käyttäjäkokemus oikeanlainen ja onko sovellus intuitiivinen, jolloin sitä on helppo ja miellyttävä käyttää?

Vasta seuraavaksi päästään varsinaiseen toteutusvaiheeseen, eli sovelluksen koodaamiseen. Tähän vaiheeseen sisältyvät myös esimerkiksi sovelluksen sisältöjen, kuten kuvien ja tekstien tuotanto.

Ennen julkaisua sovellusta testataan. Ja testataan. Ja testataan. Monilla eri alustoilla, monissa eri tilanteissa. Mahdolliset virheet korjataan ja sovellusta testataan uudelleen. Huonosti toimivan sovelluksen julkaisu ei olisi järkevää.

Sitten sovellus voidaan julkaista oikeassa ympäristössä ja ottaa käyttöön. Julkaisun jälkeen sovellusta päivitetään säännöllisesti vastaamaan käyttäjien tarpeeseen sekä tietenkin toimimaan paremmin esimerkiksi yhdessä älypuhelinten järjestelmäpäivitysten kanssa.